Imetyksen ensipäivät


Terveydenhoitajana tiedän, miten raskausaikaan mahtuu valtava uuden tiedon tulva ja synnytyksen jälkeinen aika tuntuu monesta hyvin kaukaiselta ja siihen voi olla vaikea asennoitua tai valmistautua muuten kuin konkreettisilla hankinnoilla. Tietoa on myös saatavilla monista eri lähteistä, mutta miten sitä lähteä etsimään? Tästä ajatuksesta syntyi tämä postaus imetyksen ensihetkistä. Toivon tämän auttavan hahmottamaan hieman, mitä ensipäivät vauvan kanssa tuovat tullessaan.


Ensi-imetys


Ensi-imetystä suositellaan 1-2 h sisällä synnytyksestä. Imeminen on vauvalle luontainen refleksi ja rinnan stimulaatio antaa äidin keholle viestin alkaa tuottamaan maitoa. Ensi-imetys tapahtuukin useimmiten jo synnytyssalissa ja vastasyntynyt saattaa viihtyä rinnalla jopa tunninkin ajan. Tiesitkö, että mikäli vauvalle annetaan mahdollisuus, hän osaa jo vastasyntyneenä ryömiä äidin rinnalle. Miten luonto onkaan ihmeellinen!

Mikäli ensi-imetys jostain syystä viivästyy, ei tämä tarkoita, etteikö imetys voisi silti lähteä sujumaan oikein hyvin. Mikäli äiti ja vastasyntynyt joutuvat olemaan erillään, äitiä ohjataan usein lypsämään tai pumppaamaan rintojaan heti säännöllisesti, jotta maidontuotanto lähtee käyntiin. Käsin lypsämistä voi usein harjoitella jo raskausaikana, kun raskaus on kestänyt 38 viikkoa. Käsin lypsäminen raskausaikana saattaa aiheuttaa supisteluja ja joissain tilanteessa jopa käynnistää synnytyksen. Tämän vuoksi turvallisuus juuri sinun raskaudessasi on tärkeää tarkistaa aina neuvolasta.


Kuinka usein syöttää?


Vastasyntynyt on usein hyvin uninen ensimmäisen vuorokauden ajan, eikä välttämättä herää itse syömään. Sairaalassa usein ohjataan imettämään vastasyntynyttä 2-3 h välein. Tiheät syötöt ehkäisevät painon liiallisen putoamisen sekä verensokerin laskun. Toinen vuorokausi onkin usein enemmän rinnalla oloa. Vauva voi olla rinnalla pitkiäkin aikoja ja jo pienen hetken kuluttua kaivata taas takaisin rinnalle. Vauvalla ei myöskään ole vielä minkäänlaista käsitystä vuorokauden ajoista, joten hän saattaa olla rinnalla läpi yön. Nyt kannattaa siis nukkua silloin kun vauva nukkuu. Hormonit onneksi tekevät tässä kohtaa osansa ja helpottavat äidin jaksamista olemattomistakin unista huolimatta.



Ihokontakti


Vastasyntynyttä on hyvä pitää mahdollisimman paljon ihokontaktissa. Riisu vauva vaippasilleen ja pidä häntä oman paitasi alla. Ihokontakti auttaa vauvaa pitämään oman lämpötilan, sykkeen ja verensokerin tasaisena. Ihokontaktissa vauva myös hakeutuu aktiivisemmin rinnalle ja tämä auttaa samalla maidon nousua. Ihokontaktista on valtavasti hyötyä myös vanhemmille, sillä se laskee stressitasoja ja rentouttaa sekä toimii hyvänä kivunlievittäjänä. Ihokontaktia onkin hyvä jatkaa myös kotiutumisen jälkeen.


Ensimaito


Ensimaitoa kutsutaan ternimaidoksi. Se on hyvin rasvaista ja väriltään keltaista. Ternimaitoa tulee pieniä määriä ja nämä usein riittävät vauvan ensipäivien ravinnontarpeeseen. Vastasyntyneen mahalaukku on noin viinirypäleen kokoinen ja vaikka se kasvaakin hurjaa vauhtia, on se viikonkin iässä vasta noin luumun kokoinen. Vauva ei siis tarvitse vielä suuria määriä maitoa.


Kuva lainattu www.imetys.fi


Maidonnousu


Maidonnousuun vaikuttaa vahvasti vauvan rinnalla oleminen tai rinnan muu stimuloiminen lypsäen tai pumpaten. Mitä enemmän rinnat saavat stimulaatiota, sitä enemmän keho alkaa tuottamaan maitoa. Tässä pätee hyvin kysynnän ja tarjonnan laki. Imettäessä on hyvä vaihdella välillä rintaa; vauvan lopettaessa aktiivisen imemisen, vaihda hänet toiselle rinnalle. Tätä vaihtelua voi tehdä useita kertoja yhden imetyskerran aikana.


Maito nousee rintoihin keskimäärin 1-5 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Monesti perhe on siis jo kotiutunut vauvan kanssa ennen kuin maito on kunnolla noussut. Monille tämä aiheuttaa ymmärrettävästi huolta vauvan riittävästä maidonsaannista. Mikäli maitomäärät mietityttävät, kannattaa tämä ottaa puheeksi kätilön kanssa jo ennen kotiin lähtöä. Maidon noustessa rinnat voivat olla pinkeät ja ne voivat myös aristaa. Turvotus on suureksi osaksi kudosturvotusta ja tähän voi käyttää apuna viileitä kaalinlehtiä sekä särkylääkettä. Pahin turvotus helpottaa muutamassa päivässä, mutta rinnat voivat täyttyä hyvin pinkeiksi myös silloin, kun imetyksestä on kulunut tietty aika ja olisi aika seuraavaan syöttöön. Kaikille tätä rintojen selkeää pingotusta ei tule ja myös se on täysin normaalia.


Saako vauva riittävästi maitoa?


Miltei kaikki tuoreet vanhemmat miettivät, saako pieni vauva varmasti riittävästi maitoa. Täysimetetyllä vauvalla maitomääriä on mahdoton seurata. Tästä syystä imetyksen turvamerkit onkin hyvä pitää mielessä:

  • Vastasyntyneen vauvan olisi hyvä syödä n. 10-12 kertaa vuorokaudessa (määrä voi olla myös suurempi)

  • Pissaa tulisi tulla vuorokaudessa yhtä monta kertaa kuin vauvalla on vuorokausissa ikää (5 vuorokauteen saakka)

  • Vatsan tulisi toimia päivittäin ensimmäisten viikkojen aikana

  • Vauva imee tehokkaasti ja nielee maitoa

  • Vauva on saavuttanut syntymäpainon kahden viikon ikään mennessä ja kasvua tulee sen jälkeen 500 g/kk ensimmäisen puolen vuoden ajan

  • Imetys on kivutonta


Entä jos imetys sattuu?


Imetyksen ei kuulu sattua. Usein kuitenkin ensimmäiset päivät aiheuttavat jonkin asteista arkuutta, kun nänni saakin yhtäkkiä lähes taukoamatonta ärsykettä. Tähän auttaa erilaiset nännivoiteet sekä ilmakylvyt. Kannattaa myös rohkeasti pyytää kätilöiden apua imetykseen, imetysasennon sekä imuotteet tarkkailuun. Kotona ollessa voit pyytää apua omalta terveydenhoitajaltasi tai imetysohjaajalta.


Vastasyntynyt rinnalla


Vauvat ovat kaikki hyvin erilaisia ruokailijoita. Osa on ns. pikaruokailijoita ja saavat vatsansa täyteen jo 15 min imetyksellä, osa taas viihtyy rinnalla pidempään, jopa tunteja, välillä hieman torkahdellen. Ensimmäiset viikot vauva käytännössä elää rinnalla. Tämä suuri muutos voi joskus tuntua tuoreesta äidistä jopa hieman ahdistavalta. Pitkän imetyksen jälkeen äiti ei ehdi kuin vessan ovelle ja vauva voi jo kaivata takaisin rinnalle. Tämä on kaikki täysin normaalia ja imetysvälit tulevat kyllä ajan myötä pitenemään. Ensimmäisinä viikkoina voi kasata itselleen helposti syötäviä välipaloja, vesipullon, puhelimen, kirjan ja television kaukosäätimen käden ulottuville ja uppoutua tuhisevan vauvan kanssa sohvannurkkaan.


Imetyksen apuvälineet ja lisämaidot


Välilä vastasyntynyt vauva tarvitsee hieman lisämaitoa äidinmaidon rinnalle. Yleisin syy tähän on vauvan verensokerin lasku. Lisämaitoa annetaan imetyksen rinnalla tuttipullolla, ruiskulla tai lääkekiposta hörpyttämällä. Apuvälineitä tarvitaan usein ensimmäisten päivien ajan, kun vauva vasta opettelee rinnalta syömistä, eikä äidin oma maito ole vielä kunnolla noussut. Lisämaitojen antaminen turvaa vauvan ensipäivien riittävän ravinnon saannin. Osalla lisämaidot jäävät pois ensimmäisten päivien jälkeen, mutta tämä on hyvin yksilöllistä. Lisämaitoja voi käyttää imetyksen rinnalla läpi koko imetystaipaleen.


Rintakumi on hyvä apuväline, jota käytetään useimmiten kun äidin rinnanpäät ovat matalat ja vauvan on vaikea saada niistä kunnon imuotetta. Osa käyttää rintakumia vain ensimmäisinä viikkoina, kunnes vauva hieman kasvaa ja imuote on kasvun ja harjoittelun myötä parantunut, osa taas imettää rintakumin kanssa jopa vuoden ikään saakka.


Entä jos täysimetys ei onnistu?


Osa äideistä pumppaa vauvalleen kaikki maidot ja vaikka vauva ei saakaan ruokaansa suoraan rinnasta, on tämäkin täysimettämistä. Joskus vauva saa osan maidosta rinnasta ja osan pullosta, joko äidinmaitona tai äidinmaidonkorvikkeena. Joskus imetyksessä on suuria haasteita ja se päädytään lopettamaan tai äiti ei omasta tahdostaan halua imettää. Päätös tästä on aina äidin oma.

Kaikki tavat syöttää vauva ovat yhtä arvokkaita <3



Kirjoittanut Sleepyn tiimin Riina

Terveydenhoitaja ja imetyskouluttaja