Oletko kyllästynyt miettimään nukkuuko lapsesi tarpeeksi? Tämän aiheen kohdalla törmätään yleensä aluksi erilaisiin taulukoihin päivä- ja yöunen määrästä eri ikäisillä lapsilla. Lapset ovat kuitenkin yksilöitä ja sama taulukko joka on toisella toiminut ei vastaa toisen lapsen ja perheen tarpeeseen. Miten siis tunnistaa, onko lapsi saanut tarpeeksi unta? Mitkä tekijät vaikuttavat lapsen unen tarpeeseen? Entä, millaisia asioita ja taulukoita me suosittelemme tarkastelemaan?
Blogipostauksen lopusta löydät Q&A osion, jossa vastaamme seuraaviin kysymyksiin:
1. Tarkastele aina kokonaisuutta
Lapsen unen tarve on yksilöllinen ja vaihtelee suuresti eri lapsilla. Monet tekijät, kuten lapsen ikä, temperamentti, kehitysvaiheet, päivän aktiviteetit ja yleinen kuormitus, vaikuttavat siihen, kuinka paljon unta lapsi tarvitsee.
Yleisesti käytetty lause "Jos vauva kasvaa ja voi hyvin, saa hän riittävästi unta" antaa hyvän yleisohjeen lapsen unen tarpeesta.
Onkin tärkeää seurata lasta koko päivän aikana ja kiinnittää huomiota hänen vireystilaansa. Virkeä ja tyytyväinen vauva todennäköisesti saa riittävästi unta, kun taas jatkuva ärtyisyys, levottomuus yöllä tai nukahtamisvaikeudet voivat viitata unen puutteeseen tai päivärytmin epätasapainoon. Voit myös pohtia, onko lapsi väsyneempi tiettyyn aikaan päivästä tai erityisesti joidenkin päiväunien jälkeen.
Muista: On hyvin luonnollista, että lapsi väsyy aamulla nopeammin ja valveaika jää lyhyemmäksi vaikka takana olisi hyvinkin nukuttu yö.
2. Merkkejä riittävästä unen määrästä
Unen määrä on sopivalla tasolla, kun lapsi:
Herää aamulla virkeänä ja levänneenä
Syö normaalisti ja osoittaa kiinnostusta ruokailuun
Kasvaa omalla käyrällään ja kehittyy
On energinen ja jaksaa touhuta päivän aikana
3. Kehitysvaiheet
Erilaiset kehitysvaiheet voivat vaikuttaa sekä lapsen unen tarpeeseen, ruokahaluun, että yleiseen olotilaan.
Esimerkiksi eroahdistuksen, motoristen taitojen kehittymisen tai hampaiden tulon aikaan lapsi voi väsyä aiempaa nopeammin ja unille nukahtaminen voi hankaloitua tai kestää tavallista pidempään. Lapsi voi olla myös ärtyneempi, kaivata enemmän sylissä oloa tai syödä huonommin.
Samanlaisia vaikutuksia voi näkyä myös silloin, kun arjessa tapahtuu muutoksia, kuten vanhemman töihin paluu, päivähoidon aloitus, reissut tai muutto. Lue lisää eroahdistuksesta.
Kaikissa Sleepyn unipuheluissa tarkastelemme päivärytmiä ja unen määrää osana kokonaisuutta. Autamme luomaan päivärytmin, joka sopii juuri sinun lapsellesi ja teidän arkeenne. Neuvomme myös tekemään tarvittaessa pieniä muutoksia rytmiin, jotka tukevat rauhallisia yöunia ja lapsen jaksamista.
4. Väsymyksen merkit
Lapsen väsymyksen merkkien tunnistaminen ja unien sopiva ajoitus päivässä helpottaa lapsen nukahtamista, tukee hyviä päivä- ja yöunia sekä lapsen kokonaisvaltaista jaksamista.
Tavallisia lapsen väsymyksen merkkejä:
Silmien hierominen
Haukottelu
Punainen väri silmien alla tai punoittavat kulmakarvat
Hidastuneet liikkeet
Tyhjä katse
Käsien ja jalkojen heiluttelu
Pään kääntäminen poispäin vuorovaikutuksesta
Lue lisää vauvan ja taaperon väsymyksen merkeistä aiemmasta blogitekstistämme.
5. Tarkastele unen määrää kokonaisuutena
Jokaisen lapsen unen tarve on yksilöllinen, ja vaihtelut voivat olla hyvinkin suuria. Monissa yleisissä ohjeissa annetaan tarkkoja aikoja lapsen päivä- ja yöunen määrästä, mikä voi aiheuttaa vanhemmille täysin tarpeetonta stressiä varsinkin silloin, jos lapsi nukkuukin ohjeesta poiketen enemmän tai vähemmän.
Esimerkiksi 6kk ikäiselle vauvalle ohje voisi näyttää tältä:
Unen määrä päivällä: 3h
Unen määrä yöllä: 12h
Tällaisen ohjeen sijaan, suosittelemme tarkastelemaan lapsen unen määrää aina kokonaisuutena, eli päivä- ja yöunet yhteenlaskettuna.
6kk ikäiselle kokonaisunen suositeltu määrä sijoittuu 11-16,5h välille.
Kokonaisunen määrän tarkastelu ottaa huomioon:
Lasten yksilölliset unen tarpeen vaihtelut (alla olevista taulukoista huomaat kuinka suuria erot todella ovat).
Unen erilaisen jakautumisen vuorokauteen. Yksi lapsi nukkuu 12h yöunet ja 1h päiväunet ja toinen taas nukkuu 10h yössä ja 3h päivällä, molempien kokonaisunen tarve on sama.
Päivä- ja yöunien vaikutuksen toisiinsa; mikäli lapsi nukkuu liikaa päiväunia, ei unta vain riitä määräänsä enempää enää yölle ja lapsi saattaa esimerkiksi valvoa keskellä yötä tai herätä liian aikaisin aamulla uuteen päivään.
6. Kaksi taulukkoa lapsen unen tarpeesta
Olemme koonneet avuksesi kaksi taulukkoa eri ikäisten lasten suositellusta unen kokonaismäärästä. Toisen taulukon tiedot on koottu THL:n Lapsen uni ja terveys -tutkimuksesta ja toisen National Sleep Foundationin tutkimuksesta.
Taulukot voivat toimia hyödyllisinä apuvälineinä sopivan unen tarpeen arvioinnissa eri ikäkausina, kunhan muistaa tulkita niitä joustavasti.
Q&A
Voiko vauva nukkua päivällä liikaa?
Kyllä, vauva voi nukkua päiväunia liikaa, jolloin unta ei enää riitäkään koko yöksi.
"Uni ruokkii unta" -ajatus toimii vain tiettyyn pisteeseen saakka.
Vaikka olisi houkuttelevaa antaa lapsen nukkua niin pitkään kuin mahdollista, liian suuri määrä päiväunta vaikuttaa lapsen vuorokausirytmiin ja voi näkyä illassa ja/tai yössä seuraavin tavoin:
nukahtamisvaikeudet illalla
tiheät heräämiset yön aikana
lapsi valvoo keskellä yötä
lapsi herää aikaisin aamulla
Mikäli lapsesi nukkuu pitkiä päiväunia ja epäilet sen vaikuttavan heikentävästi yöuniin, suosittelemme tekemään muutoksia pienin askelin kerrallaan.
Liian suuret ja nopeat muutokset unen määrässä voivat näkyä yliväsymyksenä.
Voit aloittaa herättämällä lasta 15 min aiemmin päiväunilta ja seurata rauhassa, miten tämä vaikuttaa yöuniin. Tästä on helppo siirtyä vielä tarvittaessa 15 min pienempään unimäärään. Etenemällä rauhallisesti varmistamme, että lapsi ehtii paremmin sopeutua unen määrän muutoksiin.
Muista, että päiväunilta herättelyä kannattaa tehdä aina harkitusti ja omaa lasta seuraten.
Vauva herää aikaisin aamulla, mistä tiedän onko hän nukkunut riittävästi?
Kaikista tärkeintä on seurata lapsen jaksamista päivittäisissä touhuissa.
Mikäli lapsi on heti herätessään väsyneen oloinen tai väsyy hyvin nopeasti uudelleen, kertoo tämä usein siitä, että lapsi tarvitsee enemmän unta ja pienillä muutoksilla asiaa voidaan helpottaa.
Jos taas lapsi herää hyväntuulisena, jaksaa touhuta normaaliin tapaan ja olla hereillä hänelle tyypillisen ajan, on unta varmasti tullut riittävästi.
Aikainen aamuherääminen voi liittyä liialliseen unen määrään lapsen päivärytmissä, mutta muitakin vaikuttavia tekijöitä on paljon. Kun aikaista heräämistä halutaan siirtää myöhemmäksi, on tärkeää ensin selvittää syy aikaiselle heräämiselle ja vasta sen jälkeen lähteä tekemään muutoksia rytmiin. Aamun herätystä on usein mahdollista saada lykättyä myöhäisemmäksi pienillä muutoksilla.