MIKSEI VAUVANI NUKU: Top 5 syytä yöheräämisiin
"Miksei se nyt vaan voi nukkua?", miettii sitä päässään kun lapsi herää taas sadatta kertaa yössä...
Jos yhtään lohduttaa, heräävät kaikki lapset öisin unisyklistä toiseen siirtyessään, myös ne jotka ovat jo oppineet nukkumaan; Tämä on heille (ja myös meille aikuisille) luonnollinen selviytymismekanismi, ja kuuluu siis asiaan että lapsesi havahtuu yön aikana.
Mutta miksei lapsemme osaa jatkaa unta ilman avustustamme, ja miksi havahtumisia on pahimmillaan jopa puolen tunnin välein?
Ajattelin koota sinulle TOP 5 syytä yöhulinointiin, pohjautuen yli niihin yli 500 suomalaisperheeseen, joita olemme saaneet auttaa nukkumaan. Toivottavasti näistä on apua omia yöheräilyjä työstäessäsi!
1. NÄLKÄ: Luonnollisesti pienempiä vauvoja herättää yössä vielä nälkä. Iän myötä yösyömisen tarve vähenee, ja yleensä noin 8 kuukauteen mennessä yösyömiselle ei enää ravinnollisesti ole tarvetta. MUTTA, tämä edellyttää että päivässä syödään vähintään 4 kiinteää ateriaa, joista 2 sisältää myös proteiinia. Lisäksi päivässä tarvitaan kiinteiden aloituksen jälkeenkin vielä maitoa, jottei päivässä vähentynyttä maidonjuontia tarvitse sitten kompensoida yösyömisillä.
2. YLIVÄSYMYS: Kuten asiakkaani ja valmennuslaiseni tietävät, puhun todella paljon yliväsymyksestä. Mutta en turhaan, väsymyksellä on nimittäin katalat seuraukset niin päivässä kuin yössäkin. Lapsi tarvitsee keskimäärin 3 vuoteen saakka unta myös päivässä, ja hänen nukkumaanmenoaikansa on luonnostaan aikainen, tätä ei kannata aliarvioida. En saarnaa tästä nyt enempää, mutta yliväsymys on ehdottomasti listan kärjessä!
3. UNIASSOSIAATIO: On olemassa uniassosiaatioita, joita lapsi voi itse hallita, kuten vaikkapa unilelut. Ja on myös olemassa niitä uniassosiaatioita, jotka vaativat meidän vanhempien avustusta. Mikä on teidän uniassosiaationne, mitä lapsesi yhdistää nukahtamistilanteeseen, ja mitä hän tarvitsee yöllä unta jatkaakseen?
4. UNIHYGIENIA: Useimmiten unihygieniaan eli lapsen uniympäristöön liittyvät tekijät eivät ole ainut syy yöheräilyihin, mutta niillä voi olla yllättävänkin iso vaikutus. Märkä vaippa, vilu, valoisuus tai unta häiritsevät äänet tai virikkeet saattavat lisätä heräämisiä, ja joskus nukkumajärjestelyjä, kuten esimerkiksi omaan huoneeseen siirtoa, kannattaa myös rohkeasti miettiä uusiksi, jos tuntuu että häiritsette yössä toinen toistenne unta.
5. TAPA: Lapset ovat taitavia muokkaamaan rytmejään, niin hyvässä kuin pahassakin, ja useimmiten esim. aikaiset aamuherätykset saattavat muodostua lapselle tavaksi jo muutaman aamuyön jälkeen. Siksi meillä vanhemmilla on myös iso rooli yön tapahtumissa; Huomaamattamme saatamme olla käyttäytymisellämme öisin vahvistaa lapsemme luonnollisia havahtumisia, vaikka lapsi olisikin saattanut tilaa saadessaan jatkaa vielä untaan.
Ja näiden lisäksi välillä yössä herättävät tietysti ne tavanomaiset, hampaat, sairastelut, läheisyyden tarve tai vaan huonompi yö.
Millaisia ajatuksia yllä oleva listaus sinussa herättää? Valvotaanko teillä öisin, ja miksi luulet että lapsesi heräilee?
