top of page

Yösyöttöjen vähentäminen ja lopettaminen - 10 kysytyintä kysymystä

Sleepyn imetyskouluttaja ja imetysohjaaja vastaavat


Imetys

Yösyötöt ovat asia, jota mietitään jossain vaiheessa ainakin jollain tasolla miltei jokaisessa vauvaperheessä. Milloin yösyötöt jäävät pois vai pitääkö niille tehdä jotain? Missä iässä ja miten?

Yösyöttöjen loppumista odotetaan usein keskeytyksettömien yöunien toivossa, toisaalta taas ajatus näiden poisjäännistä voi tuntua hyvin haikealtakin. Vaikka pidemmät unipätkät kovasti houkuttelisivatkin, saattaa mielessä kummitella pelko siitä, mitä jos yösyöttöihin puuttumalla yöt menevätkin vain entistä huonommiksi tai miten vanhempien voimavarat riittävät muutosten läpivientiin.

Syötöt ovat lapselle paljon muutakin kuin pelkkää ravintoa ja aihe on sen verran laaja, että tässä blogitekstissä käsittelemme aihetta enemmän ravitsemuksellisesta näkökulmasta.


Pieni vauva tarvitsee ravintoa säännöllisesti ympäri vuorokauden, myös yöllä. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, milloin vauva on valmis nukkumaan pidempiä pätkiä tai jopa koko yön ilman maitoa. On taas hyvä muistaa olla vertaamatta vauvoja liikaa keskenään. Osa vauvoista jättää itse yösyötöt pois jo muutaman kuukauden iässä ja osa tarvitsee yösyötön vielä lähemmäs vuoden ikää. Osa syö öisin vielä pitkään ensimmäisen ikävuoden jälkeenkin, eikä tähän tarvitse puuttua vain tietyn iän vuoksi.


Yösyötöt ovat aihe, josta puhumme asiakasperheidemme kanssa viikoittain unipuheluissa ja ohjauksissamme.


Olemme koonneet 10 yleisimmin kysyttyä kysymystä, joita meillä tulee vastaan yösyöttöihin liittyen. Vastauksemme pohjautuu asiakastyöstä karttuneeseen kokemukseen sekä koulutustaustaamme. Tutustu ja lue lisää Sleepyn palveluista täällä.


1. Mitä olisi hyvä huomioida ennen yösyöttöjen lopettamista tai vähentämistä?


  • Ennen kuin me lähdemme ohjaamaan perheitä tekemään muutoksia yösyöttöihin, huomioimme aina lapsen iän, yösyöttöjen määrän, millä lailla, mihin aikaan ja miten paljon lapsi yöllä syö, auttaako yösyöttö lasta jatkamaan unia vai jääkö hän syötön jälkeen hereille.


  • Huomioimme myös mahdolliset terveydelliset tekijät, lapsen kasvun sekä neuvolan antamat ohjeet koskien yösyöttöjä tai yleisesti lapsen ravitsemusta. On tärkeää huomioida, miten paljon ja millaista ruokaa lapsi syö päivällä sekä kuinka paljon maitoa tulee kokonaisuudessaan päivän aikana. Tärkeintä on aina turvata lapsen riittävä ravitsemus, kaikki muu tulee vasta sen jälkeen.


  • On hyvin luonnollista, että yösyötöt ovat lapselle ehkä se kaikkein helpoin ja nopein tapa jatkaa unia. Pohdimme usein perheiden kanssa onko yön aikana muitakin tapoja nukahtaa ja teemme sen perusteella yhdessä suunnitelmaa, miten kannattaa lähteä etenemään.


  • Iso ja äärimmäisen tärkeä osa kokonaisuutta on myös vanhempien tuntemukset. Millaiset perheen voimavarat ovat, kokevatko vanhemmat syötöt kuormittaviksi ja millaisia toiveita perheellä on yösyöttöjen jatkumisesta.


2. Onko yösyöttöihin tarpeen puuttua? Entä, voivatko yöimetykset aiheuttaa hampaiden reikiintymistä?


  • Yösyöttöihin ei ole tarpeen puuttua mikäli perhe ei koe tähän tarvetta. Syötöt ovat muutakin kuin ravintoa ja moni vanhempi nauttii myös itse yöllisistä syöttöhetkistä. Syötöistä ei tarvitse luopua vain tietyn iän vuoksi.

  • Mikäli yösyötöt vaikuttavat merkittävästi lapsen ruokahaluun päivisin tai kuormittavat vanhempia, voi tällöin pohtia syöttöjen vähentämistä tai poisjättöä.


Yli vuoden ikäisellä lapsella tiheät yösyötöt voivat vaikuttaa hampaiden reikiintymiseen, mutta tähän vaikuttaa myös muut ruokailutottumukset sekä hammashygienia.

“Äidinmaito ei yksistään aiheuta hampaiden reikiintymistä. Yhtäaikaisen sokerin käytön kanssa äidinmaito voi ylläpitää lapsen suussa happamia olosuhteita, mikä suosii reikiintymistä aiheuttavia bakteereita. Tällainen tilanne voi syntyä, jos lasta imetetään pitkään, imetyskertoja on tiheästi ja etenkin yöaikaan, jolloin syljen puolustusominaisuudet ovat huonoimmillaan, ruokavalioon kuuluu sokeripitoisia tuotteita eikä lapsen fluoridin saannista ole huolehdittu.”
Vauvan ensimmäiset hampaat

3. Missä iässä yösyöttöjä voi vähentää tai jättää kokonaan pois? Voiko 6kk ikäinen vauva pärjätä jo ilman syöttöjä?


Osa vauvoista jättää itse yösyötöt pois jos muutaman kuukauden iässä. Mikäli vauva kasvaa hyvin, ei yösyöttöjä tarvitse tällöin ylläpitää vanhemman toimesta. Katso myös seuraavan kysymyksen vastaus.

  • Aiemmin on opetettu, että puolivuotias vauva ei enää tarvitsisi yösyöttöjä ja tämä maaginen puolen vuoden raja on jäänyt elämään puheissa ja oletuksissa hyvin tiukasti.

  • Täysimetystä suositellaan kuuden kuukauden ikään saakka, jonka jälkeen kiinteiden ruokien maistelu aloitetaan hyvin pienillä määrillä kasvis- ja/tai hedelmäsoseita. Näiden pienten maisteluannosten ravitsemuksellinen merkitys on käytännössä olematon. Jos vauva siis vasta maistelee kiinteitä ruokia puolen vuoden iässä, eivät nämä ruokailut vielä täytä vatsaa ja vauva mitä todennäköisemmin tarvitsee maitoa vielä yölläkin.

  • Eri asia on, jos kuuden kuukauden ikäinen vauva syö jo useamman aterian päivässä (sisältäen myös proteiinipitoisia ruokia). Tällöin vauva saa päivisin jo hitaammin sulavampaa ja täyttävämpää ruokaa ja saattaa olla valmis jättämään yösyötöt pois.

  • Useamman kiinteän ateriankin päivässä syövä vauva saattaa vielä tarvita yössä yksi tai kaksi syöttöä, joten tässäkin on hyvä muistaa yksilöllisyys.


Me suhtaudumme melko varovasti vielä puolivuotiaan vauvan yösyöttöjen lopettamiseen, sillä haluamme varmistaa, että vauva on varmasti kylläinen. Pientä vauvaa ei “opeteta” sietämään nälkää vaan hänen tulee olla tähän itse valmis.


4. Voiko alle 6 kk ikäiseltä vähentää syöttöjä? Ja miten, kun kerran unikouluja ei suositella alle 6 kk ikäiselle?


Alle puolivuotiaan vauvan yösyöttöihin on hyvä puuttua hyvin hellävaroen. Jos 4-5 kuukauden ikäinen vauva kuitenkin syö esimerkiksi tunnin välein läpi yön, voi syöttövälejä yrittää hieman pidentää.


Unikoulu sanana mielletään hyvin monin eri tavoin ja on siksi terminä hyvin haastava. Toisille se voi tarkoittaa yösyöttöjen poisjääntiä kokonaan ja toisille taas hieman pidempiä syöttövälejä/unipätkiä. Myös rauhoittelutavat mielletään hyvin eri tavoin.


Me puhumme mieluummin unien tukemisesta, jota voi tehdä kaiken ikäisille lapsille.

Oli lapsi minkä ikäinen tahansa, on aina tärkeintä ensimmäisenä selvittää, mistä tiheät heräämiset johtuvat. Syy löytyy hyvin usein jostain täysin muualta kuin siitä, ettei lapsi osaa jatkaa unia ilman rintaa tai pulloa. Olet ehkä kuullut myös, että illan nukahtamistapa määrittää automaattisesti sen, miten vauva osaa yöllä jatkaa uniaan. Tämä ei ole näin mustavalkoista.


Kokemuksemme mukaan vauvalle sopivan päivärytmin löytyminen on yksi tärkein tekijä, joka tukee rauhallisia öitä ja tästä lähdemme aina unipuheluissa ja ohjauksissa ensimmäisenä liikkeelle.

On hyvä muistaa, että etenkin vauvan ensimmäisten kuukausien aikana yöimetyksillä on iso merkitys äidin maidontuotantoon. Prolaktiini hormoni ylläpitää maidon tuotantoa ja sen eritys on korkeimmillaan yöllä.

Jos yöimetykset vähenevät, on tärkeää huolehtia, että imetyksiä tulee riittävästi päivän aikana, jotta äidin maidontuotanto pysyy riittävällä tasolla.
Sleepyn Riina imetysohjaaja

5. Mistä tietää, että lapsi voisi pärjätä yön ilman syöttöjä?


  • Valmiudesta viestii usein se, miten paljon (ja kuinka pitkään) vauva yöllä syö.

  • Jos syöminen tuntuu olevan enemmän tapa jatkaa unia pienellä maitohörpyllä, voi tämä viestiä vauvan olevan valmis vähentämään/jättämään yölliset syötöt pois.

  • Jos lapsi on tehokkaiden yösyöttöjenkin jälkeen aamulla herätessään nälkäinen, on yösyötöille luultavasti tällöin vielä tarvetta.

  • Jos taas tuntuu, että lapsi syö yöllä aina reippaasti ja syöminen on kääntynyt hyvin yöpainotteiseksi, voi päivän ruokahalua parantaa vähentämällä yösyöttöjä. Tällöin muutos on kuitenkin hyvä tehdä pienin askelin.


6. Olen aiemmin kokeillut vähentää yösyöttöjä, mutta vauva itkee kovasti, miten voin varmistua, ettei hän itke nälkäänsä?

  • On ymmärrettävää, että vauva voi itkeä voimakkaasti, kun yösyöttöjä yritetään vähentää tai lopettaa. Rutiinin muuttaminen on uutta ja vierasta ja itku on vauvan tapa ilmaista itseään sekä väsymystään.


  • Tärkein tekijä tilanteessa on vanhemman oma rauhallisuus. Rauhallinen ja lempeä lähestymistapa auttaa rauhoittamaan myös vauvan. Jos syöttöjä on ollut useita yön aikana ja vauva on yöllä herätessään kovin itkuinen, voi olla hyvä edetä rauhallisesti ja tavoitella aluksi vain hieman pidempiä syöttövälejä sen sijaan, että monta syöttöä jäisi yöstä kerralla kokonaan pois. Tällä tavalla vauva saa totutella rauhassa pidempiin syöttöväleihin, eikä muutos ole kerralla niin suuri.


  • Ennen kuin yösyöttöjä vähennetään tai lopetetaan on hyvä harjoitella myös muita rauhoittelukeinoja esimerkiksi päiväunilla tai illan nukahtamisen yhteydessä.


  • Tärkeä huomio on myös päivän syöttöväleissä. Yöllä syöttövälien tulisi yleisesti ottaen olla hieman pidemmät kuin päivällä (poikkeuksena alle 4 kuukauden ikäiset vauvat). Jos huomaat, että vauva syö päivällä noin 3 tunnin välein, mutta yöllä hän herää syömään 1-2 tunnin välein, tämä voi viitata enemmän muihin asioihin kuin nälkään heräämiseen. Päivällä tarjottavilla säännöllisillä maitohetkillä voi auttaa pitämään yösyöttöjen välejä pidempinä. Samoin kiinteiden ruokien tarjoaminen voi vaikuttaa yösyöttöjen tarpeeseen.


vauvan varpaat

7. Olen lukenut monesta paikasta, että lapselle olisi kaikkein selkeintä, että kaikki yösyötöt jäisivät kerralla kokonaan pois, mitä ajattelette tästä?


Yösyöttöjen vähentämisessä tai lopettamisessa on kaksi yleistä lähestymistapaa:

kerralla pois tai vaiheittainen vähentäminen.


  • Se kumpi valitaan, riippuu mm. perheen toiveista, voimavaroista, lapsen iästä, yösyötön ravitsemuksellisesta tarpeesta (ottamalla huomioon päivän syömiset) sekä siitä, kuinka monta yösyöttöä öissä on yleensä ollut.


  • Jos esimerkiksi 12 kuukauden ikäinen vauva on tottunut syömään yöllä kaksi kertaa, hänelle saattaa olla selkeintä jättää yösyötöt kerralla pois. Sen sijaan tilanne voi olla aivan toinen, jos 7 kuukauden ikäinen vauva on tottunut syömään yöllä neljä kertaa. Tällöin on parempi edetä vaiheittain ja vähentää yösyöttöjä asteittain.


  • Kokemuksemme perusteella hyvin monilla perheillä toimii myös malli, jossa lapsi syö kerran aamuyöllä ja jatkaa tämän jälkeen vielä uniaan ennen uuteen päivään heräämistä.


  • Molemmilla lähestymistavoilla on aivan yhtä mahdollista päästä kohti rauhallisempia öitä eikä yösyöttöjen suhteen ole yhtä oikeaa tai väärää tapaa toimia.


Tärkeintä on löytää perheelle sopiva lähestymistapa, joka ottaa huomioon paitsi lapsen tarpeet, myös koko perheen arjen sekä vanhempien voimavarat. Selkeys ja johdonmukaisuus ovat toki huomioon otettavia tekijöitä, mutta nämä eivät ole asioita joista lähdetään ensimmäisenä liikkeelle.


8. Jos yösyötöt jätetään kokonaan pois, tulisiko illan viimeinen syöttö olla tällöin myös eri huoneessa?


Illan viimeisen syötön paikka voi vaihdella perheittäin ja riippuu pitkälti siitä, millainen rutiini toimii parhaiten lapselle ja vanhemmille.


Syöttö voi hyvin olla samassa huoneessa, johon lapsi on käymässä nukkumaan vaikka yössä ei syöttöjä olisikaan. Tällöin lapsi pääsee syötön aikana jo rauhoittumaan unille käymiseen. Usein lapsi myös malttaa paremmin keskittyä syömiseen rauhallisessa ympäristössä ja saa näin ollen syötyä itsensä kylläiseksi.


Esimerkiksi olohuoneessa syömiseen saattaa olla vaikea keskittyä, jolloin maitomäärä jää pienemmäksi ja tällöin nälkäkin saattaa yllättää yöllä. Jos toiveissa on, että lapsi nukahtaa muutoin kuin syöttöön, on tämäkin mahdollista, vaikka syöttö tapahtuisikin makuuhuoneessa.


9. Olisiko yösyötöt hyvä lopettaa ennen hoidon aloitusta?

  • Yösyöttöjä tai esimerkiksi imetystä ei tarvitse lopettaa hoidon aloituksen vuoksi, ellei perhe niin toivo. Äidinmaito sisältää hyviä vasta-aineita, jotka voivat auttaa lapsen sopeutumisessa hoitopaikkaan ja ehkäistä sairastelua.

  • Mikäli perheen toiveena on lopettaa yösyötöt ennen hoidon (tai vanhempien töiden/opiskelujen) aloittamista, jotta kaikki saisivat riittävästi unta, on suositeltavaa tehdä tämä muutos reilusti ennen kyseistä elämänmuutosta.

  • Hoidon aloitus on iso muutos lapsen elämässä, ja usein hoitopäivän jälkeiset imetyskerrat saattavat lisääntyä ensimmäisten viikkojen aikana, samoin kuin yösyötöt. Lapsi saattaa hakea vanhemman läheisyyttä ja turvaa, tämä on täysin normaalia. Usein tilanne tasoittuu muutamien viikkojen aikana, kun lapsi tottuu uuteen rutiiniin ja hoitopaikkaan.


10. Onko parempi, että imetetty vauva nukkuu jonkun muun kuin äidin kanssa, kun yösyöttöjä ollaan jättämässä kokonaan pois?


  • Kun harkitaan yösyöttöjen vähentämistä tai lopettamista imetetyn vauvan kohdalla, yhtenä vaihtoehtona voi olla, että vauva nukkuu jonkun muun kuin imettävän vanhemman kanssa. Tämä vaihtoehto voi olla sekä vauvalle että vanhemmalle joskus helpompi, mutta ei missään nimessä ehdoton ratkaisu.

  • Kun vauva nukkuu esimerkiksi toisen vanhemman tai muun tutun aikuisen kanssa, hän ymmärtää, ettei maitoa ole tarjolla, ja tämä voi auttaa yösyöttöjen lopettamisessa. Usein tällä tavoin murrosvaihe voi mennä melko nopeasti ohi.


  • On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että kun totuttuja rutiineja muutetaan, se voi aiheuttaa vauvassa hämmennystä. Tämä hämmennys saattaa purkautua itkuna, ja joskus äidin voi olla vaikea olla tarjoamatta rintaa, jonka tietää rauhoittavan vauvan nopeasti. Imettävän äidin on mahdollista tehdä yösyöttöjen lopettaminen itse, mutta se vaatii äidiltä hyvin johdonmukaista toimintaa ja samalla myös sen, että äiti on tehnyt oman luopumistyönsä yösyöttöjen osalta. Yöimetys on totuttu tapa myös äidille, ja sen poisjääminen usein aiheuttaa erilaisia tunteita.


 

Yösyöttöjä vähentäessä/lopettaessa on hyvä ymmärtää, että lapsi on tottunut toimimaan tietyllä tavalla ja kun tätä tapaa ollaan muuttamassa, tarvitaan paitsi aikaa ja johdonmukaisuutta, myös paljon tukea muutokseen. Isomman lapsen kanssa muutoksista voi jo keskustella etukäteen, mutta vauva saa tiedon muutoksesta toistojen ja oman toimintamme kautta.

Vältä tekemästä sellaisia muutoksia, joihin olet kokenut painostusta, jotka eivät tunnu sinusta hyvältä tai joihin et ole ehtinyt valmistautua riittävästi. On tärkeää, että olet käsitellyt muutoksen, olet luottavaisin mielin ja pystyt seisomaan päätöksen takana. Näin pystyt olemaan rauhallinen ja paras mahdollinen tuki ja turva lapsellesi.

Ennen muutoksia, voit pohtia seuraavia asioita:

  • Miten lapsi kasvaa?

  • Onko päivässä riittävästi maitosyöttöjä?

  • Oletko itse käsitellyt muutoksen?

  • Millaiset voimavarat arjessa on tällä hetkellä? Saatko apua tai onko mahdollista jakaa öitä toisen vanhemman tai muun läheisen kanssa? Onko sinulla mahdollisuus levätä päivällä?

  • Miltä arki muuten näyttää, onko elämässänne tapahtunut tai tapahtumassa muita muutoksia?

  • Onko lapsella parhaillaan menossa kehitysvaiheita, jotka vaikuttavat arkeen?

  • Mieti etukäteen yötä, miten toimit ja mikä itseäsi auttaa tilanteessa sekä miten lapsi mahdollisesti reagoi muutokseen?


Mikäli kaipaat apua yösyöttöjen vähentämiseen tai lopettamiseen, autamme mielellämme!


Tarjoamme pitkään kokemukseen ja vankkaan asiantuntemukseen perustuvaa ohjausta ja tukea, joka on räätälöity juuri teidän perheellenne.


Ohjauksemme ei perustu valmiisiin malleihin.

Tutustu palveluihimme täällä ja varaa oma aikasi.



Annukka

Lasten uniohjaaja, WHO imetysohjaaja, vyöhyketerapeuttinen vauvahieroja


Riina

Pediatrinen uniohjaaja, terveydenhoitaja, imetyskouluttaja


Sleepyn uniohjaajat Annukka ja Riina

Comments


bottom of page